Aikaisemmassa postauksessa kerroinkin, että matkasimme Boracaylta Romblonille. Romblon on Filippiinien yksi saari Tablaksen ja Sibuyanin välissä.
Romblon on paikallisten lomasaari. Olimme hieman lukeneet, mikä Romblon oli miehiään. Silti shokki iski. Päädyimme saarelle, missä meidän lisäksi oli yksi tai kaksi länsimaalaista. Koko saari, sen keskusta ja rannat olivat täynnä paikallisia. Paikalliset on todellakin mahtavia, mutta kun kyseessä on lomasaari, niin olihan saari täynnä humalaisia paikallisia. Siinä oli hetki sulattelemista.
Romblonin saari on täynnä marmoria. Niin kutsuttu "Marble Island" Romblonilaiset tekevät marmoriskivestä alusta alkaen muun muassa hautakiviä, patsaita, jättivaaseja, avaimenperiä ja niin edelleen. Romblonilla on kokonainen katu marmorikauppoja, missä nakuttelun ja hionnan äänet tulevat tutuksi. Mahtavinta on se, ettei heidän marmorituotteet maksa juuri mitään. Hienot pöytäkoristeet maksoivat alle 2€. Minä teetätin paljon avaimenperiä ja magneetin hienoilla kaiverruksilla. Nämä maksoivat vain 3€. Uskomatonta!!
Olimme Romblonilla, kun Mayweatherin ja Pacquiaon ottelu tuli. Mieletön meno. Kuvitelkaa sitä huudon määrää, kun kaikki fanit, niin lapset kuin heidän vanhemmatkin kokoontuvat pienen tv:n ääreen saaren ainoan kylän ja kylän ainoan pikkupubin televiission ääreen kannustamaan oman maansa nyrkkeilijää. Tunnelma oli mahtava. Tämä kokemus oli unohtumaton. Välillä katkesi yhteys tv:stä, mutta se ei menoa haitannut. Silloin taputettiin, huudettiin tai juteltiin kaverille.
Huomatkaa paikallisten shottitorni...
Viihdyimme Romblonilla pari päivää, jonka jälkeen matkasimme takaisin Boracaylle ruskettumisen merkeissä. Niin meno kuin paluumatkalla meidän täytyi yöpyä yö Tablaksen Loocissa, koska laiva Boracaylle menee vain kerran päivässä aamulla aikaisin.
Antti ja Juhi menossa shoppailemaan marmoria
Tässä vaiheessa pari sanaa filippiiniläisten kokkaustaidoista. Ellei ravintolassa ole oikeaa kokkia, ruoan maku voi olla ihan mitä vaan. Minä en ole millään lailla nirso. Syön kaikkea, paitsi banaania.
Tilasin Chopseyn kanalla, tällainen paistettujen kasvisten mixruoka kanalla. Sain kasviksia kyllä.. MUTTA kana oli kanan MAKSAA. Maksa on mielestäni hyvää, mutta tämä oli jotain harmaata ja todella pahaa. Oli oikeasti vaikea löytää Loocista ja Romblonilta ravintoloita, missä ruoka olisi maistunut normaalilta. Tai edes Joltain muulta kuin viemärivedeltä tai maksalta...matkailu avartaa, matkailu avartaa :D
Filippiiniläinen ruoka täytyy kokea, ennen kuin ymmärtää ja sepä on matkustelun yksi rikkaus, kokeminen. Joka kerta pelkäsimme nälissämme, mitä eteen tulee, kun ruoan tilasi. Nopeasti ruokahalu katosi, jos ruoka maistui vereltä tai epäilyttävältä. Missään muussa maassa ei ole tarvinnut pettyä ruoan suhteen milläänlailla. Vaikka ruoka ei olekaan ollut sitä, mitä on odottanut, on sen pystynyt syömään. Filippiiniläistä paikallista ruokaa ei saa hyvällä ruokahalulla alas. Toki Boracaylla ruoka on ollut taivaallista. Sinne on selvästi palkattu kokit ravintoloihin.
Itse tilanteessa ei naurattanut, kun ruokalautanen saapui eteeni. Nyt asialle voi jo nauraa ja tietää, miten suhtautua asiaan. Kun nainen on nälkäinen..siitä on huumori kaukana :D
Boracaylla vietimme viimeiset neljä päivää. Kävimme pelaamassa taas biitsiä Stacyn rannalla Lontoo poitsujen kanssa ja nautimme jokaisesta päivästä täysillä.
Filippiineillä on vielä paljon kauniita saaria, joita tulen vielä joskus katsastamaan. Filippiiniläiset ihmiset ovat mahtavia. Mitä vähemmän hampaita heillä on suussaan, sitä nauravampi ja nauttivampi hymy on naamalla. Suu isosti auki, silmät valoisat ja nauravat ^^ Tälläkertaa olimme sekä travellereita että turisteja. "A tourist sees what he has come to see but a traveller sees what he sees." Näimme paikallista elämää paljon tietämättä, mitä eteen tulee. Näimme myös turistikohteen, josta tiesimme jo paljon etukäteen.
Yksi vinkki Filippiineillä matkustaville!!!
En tiedä Manilasta ja Cebusta, mutta näillä pienemmillä saarilla ja kylissä ei ole mahdollista nostaa yhdistelmäkortilla (debit/credit), muutakuin Credit puolelta. Jos tulee oltua pitkään yhdessä paikassa, tulee helposti ongelmia rahattomuuden kanssa luottorajan ylittyessä.
❤:llä Sonya
ps. Filippiiniläiset kuuntelee ihan kokoajan BOYCE AVENUETA! Miettikää, miten mahtavia taximatkat on ollu, kun saa laulaa ja nauttia lempimusasta pitkillä matkoilla ^^
Mitä kissa? :D








Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti blogiin