Meet Cameron Highlands

 Meet Cameron Highlands

Kävimme Antin kanssa Cameron Highlandsilla, jossa ilmasto on lähes samanlainen kuin Suomessa kesäisin. Päivät lämpöisiä, illat viileitä. Cameron Highlands on vuoristokylä, joka koostuu pienistä alppikylän näköisistä kylistä, joista tunnetuin on Tanah Rata. Tanah Rata sijaitsee 1440m korkeudessa. Cameron Highlands on saanut nimensä Brittiläisen William Cameronin mukaan vuonna 1885.

Matkustimme Kuala Lumpurista Tanah Rataan bussilla, joka maksoi 35 MYR (9€). Alkumatka meni oikein hyvin. Viimeiset 45km oli loppumatonta serpentiini- tietä ylös asti. Voitte siis vain arvata kuinka moni bussissa alkoi voida pahoin. Epämiellyttäviä pahoinvointiääniä alkoi kuulua bussin etupäästä ja puolivälistä. Onneksi istuimme Antin kanssa aivan perällä. Bussin päästyä perille ihmiset kantoivat täysinäisiä oksupusseja jonossa ulos. THAT WAS NICE!

Yövyimme yhden yön Tanah Ratassa aivan ihanassa Fathers Guest Housessa, jossa yksi yö kahdelta hengeltä maksoi 60MYR (14€). Guest Housessa on kiva pieni kahvila, jossa tarjoillaan aamupalaa ja päivällistä reiluun hintaan. Tottakai tarjolla on myös Cameron Highlandsin omaa teetä. Tanah Ratan läheisyydessä on kivoja vaellusreittejä ympäri vuoristokylää.

Ensimmäisenä päivänä neljän tunnin bussimatkan jälkeen, kävimme vaeltamassa lyhyen reitin nro. 10, mikä on noin 5 km suunta. Palasimme takaisin samaa reittiä, koska kiertoreitti reitin nro.11 kautta oli suljettu. Vaelluksen jälkeen olikin jo ilta ja ilma alkoi viiletä. Pitkähihaiset paidat päällä vietimme iltaa Guest Housen ravintolassa teetä juoden ja illasta nauttien.

 Kymppi reitiltä yhteinen selfie, mmmorjes!

Toinen päivä Cameron Highlandsilla vierähti perhosten keskellä, teeplantaaseilla ja mossy forestissa. Meillä oli ajatuksena vuokrata skootteri ja mennä omatoimisesti teeplantaaseille. Skoottereita ei ollut mahdollista vuokrata, joten päätimme lähteä päivän pakettimatkalle.

Ensin kävimme perhosparkissa, jossa on perhosten lisäksi erilaisia elämiä ja ötököitä. Asia, mikä hämmästytti, oli käärmeiden ruokinta. Työntekijät kävivät aika-ajoin heittämässä pieniä hiiriä käärmeiden terraarioon, jossa hiirillä oli elinaikaa käärmeiden näläntuloon saakka. Yhdessä terraariossa toinen hiiristä oli kuollut ja toinen elossa. Mitenkäs muutenkaan elossa oleva hiiri pysyisi hengissä, kuin syömällä lajitoveriaan. Kohta elossa oleva hiiri uppoaakin makoisasti käärmeen kitaan. Tämä kaikki näytti livenä toisaalta mielenkiintoiselta, vaikka kuulostaa inhottavalta. Ennen tällaista on nähnyt vain luontodokumenteissa ruudun takaa.

Perhoset olivat ihastuttavia. Astuimme sisään todella isoon kasvihuoneeseen, jossa kukkia oli valtavat määrät ja sitäkin enemmän perhosia. Perhosia oli monen kokoisia. Isoimmat perhoset eivät edes mahtuneet ainakaan minun peukalon ja pikkulillin väliseen mittaan. 

Perhosparkista suuntasimme kohti ensimmäistä teeplantaasia. Teeplantaaseja Cameron Highlandsilla on paljon. En oikein pysty käsittämään niiden paljoutta vieläkään. Teeplantaasit ovat saaneet alkunsa Brittiläisen J.A. Russelin myötä vuonna 1929.

Nykyään plantaaseja on 4000 hehtaarin verran. Puut, joissa teen lehdet kasvavat, on leikattu mataliksi. Työntekijät eivät muuten yllä poimimaan tuoreimpia vaaleanvihreitä teenlehtiä talteen. Osa lehdistä poimitaan koneella, mutta hienoimmat lehdet käsin. Kun teelehdet on poimittu talteen, viedään ne suorinta tietä tehtaalle. Ensimmäisessä vaiheessa lehdet erotellaan ja esikuivataan. Noin 12 tunnin jälkeen kuivatut lehdet hapetetaan, jolloin lehdistä saadaan irti eri aromeja. Hapetus kestää noin 1,5 tuntia. Tämä jälkeen lehdet paahdetaan melkein 100 asteessa 15 minuutin ajan, jonka jälkeen lehdet ovat valmiita teeksi.

Valmistusprosessi on todella mielenkiintoinen. Varsinaista valmistusprosessia emme nähneet. Kiersimme vanhassa tehtaassa katsomassa laitteita ja eri tiloja, jossa teenlehtiä on ennen käsitelty.

Plantaasien jälkeen menimme Mossy Forestiin (sammalmetsään), mikä näytti aivan samanlaiselta, kuin mitä Taru Sormusten Herrasta elokuvassa on. Metsä oli todella satumaisen kaunis. Sammal kasvaa puihin kiinni ja imee puista ravintoa (lehtivihreää) itseensä. Monet metsän puut ovat jo ”kuolleita” sammaleen vuoksi. Puiden juuret ovat silti vahvoja ja kantavia. Seisoimme yhden todella vahvan, mutta kuolleen puun juurien päällä, jossa ei ollut mitään muuta alapuolella kuin syvä rotko.

Päiväretken jälkeen bussista sai jäädä pois Brinchang nimisessä paikassa, mikä on noin 5 km Tanah Ratasta. Jäimme Antin ja yhden belgialaisen naisen Evan kanssa pois bussista ja kävelimme oikein miellyttävää vaellusreittiä takaisin Tanah Rataan. Kävelymatkan aikana tutustuin Evaan ja minulle selvisi, että hänkin on entinen lentopalloilija. Matka taittui todella nopeasti, kun löytyi yhteinen mielenkiintoinen puheenaihe. Eva on tulossa Kuala Lumpuriin huomenna. Toivottavasti kerkeämme nähdä vielä!

Antti ja Eva

Leikin perhosten kanssa.

Menossa Mossy Forestiin

Hobitti

Mordoria etsimässä :DD

KL--> LANGKAWI--> KL

Heipparallaa!!

Viimeviikolla vietimme viisi päivää Langkawilla. Langkawi on kiva ja erittäin kaunis yksi Malesian saarista. Langakawilla on paljon kauniita rantoja ja hienoja puhtaita metsiä.

Mennessä matkustimme junalla ja palatessa bussilla. Juna Langkawille Kuala Lumpurista oli todella näppärä. Hyppäsimme illalla 22:00 junaan KL Sentralista ja nukuimme makuuvaunussa aamuun saakka. Juna oli perillä Alor Starissa 8:00, jonka jälkeen menimme taksilla Kuala Kedahin satamaan. Taksi Alor Setarista Kuala Kedahiin makosi 20MYR (5€). Kuala Kedahista lautta Langkawille maksoi 23 MYR (5.75€).

Lauttoja meni suhteellisen usein

Kun pääsimme Langkawille, vuokrasimme heti Antin ja Juhon kanssa satamasta skootterit viideksi päiväksi. Satamasta tunnetuimmalle paikalle, Cenangiin on noin 25km, jossa yövyimme kaksi ensimmäistä yötä Sweet Inn motellissa. Yö maksoi 100 MYR/3hlö. (noin 8€ yö, yhdeltä henkilöltä.) Kyseinen motelli, oli oikein viihtyisä ja sijaitsi lähellä rantaa. Sweet Inn motellin vieressä on naisten dormi, jossa yö maksoi 15MYR (3.75€).

Kahden yön jälkeen jouduimme luopua Sweet Inn motellista, koska vapaita huoneita ei enää ollut. Päätimme lähteä skoottereilla pohjoiseen katselemaan nähtävyyksiä ja etsimään majoitusta sieltä päin. Sopivaa majoitusta ei kuitenkaan löytynyt ja palasimme illalla takaisin Cenangiin. Vähän ajan päästä tajusimme, ettei missään edullisessa paikassa ollut enää tilaa. Pieni paniikki meinasi iskeä, kun kalliissakin paikoissa myytiin EIOOTA. Onneksi pitkän etsiskelyn jälkeen löysimme yhdeksi yöksi hieman kalliin, mutta toimivan majapaikan.

Viimeiseksi yöksi saimme huoneen samasta paikasta missä Alina ja Neea olivat viettäneet jo yhden yön. Sattui olla vapaana yksi kahden hengen huone, jonne minä Antti ja Juho ahtauduimme.

Vaikka Langkawi on yksi suosituimmista turistikohteista täällä Malesiassa, ei se ollut ainakaan vielä kovin täynnä ihmisiä.

Mielestäni hienoin ranta Langkawilla on Skull Beach. Se on suurimmaksi osaksi paikallisten ranta. Mies nimeltä Sam, on rakennuttanut rannalle ja rannan vieressä olevan rinteen päälle muutamia bungaloweja. Meillä oli ajatus yöpyä näissä yksi yö, mutta vapaata tilaa ei ollut kaikille meille. Rannalla on yksi pieni bambuversoista rakennettu kioski, jossa tarjotaan ruokaa, snackia ja juomista. Internetti ei rannalla toimi, mikä tekee paikasta entistä ihanamman. Pakollinen eristäytyminen sosiaalisesta mediasta on tällä rannalla mahdollista. 

Kävimme myös Seven wells- nähdävyydellä, jossa on ihana pieni vesiputous ja paljon kiviä. Osa kivistä on muodostanut pieniä altaita, joissa pystyy uimaan ja lillumaan. Altaisiin laski vesi liukkaita kiviä pitkin, joita pitkin pystyi myös laskea altaaseen. Satuimme olemaan hiljaiseen aikaan tällä nähtävyydellä. Laskimme kivimäkeä altaaseen todella kauan kolmestaan Antin ja Juhon kanssa, kunnes ensimmäiset kaksi muuta turistia pöllähtivät paikalle. Monet paikalliset hehkuttivat ylempänä olevaa allas paikkaa, mutta minä pidin enemmän vesiputouksen lähellä olevista kivistä. Ylempänä oli toki hienommat maisemat, mutta altaat eivät olleet niin siistejä siellä.

Seven wellsin lähellä on Sky Cab, jolla pääsee rinteenhuipulle näppärästi. Me jätimme tämän väliin, koska kuulimme, että huipulla oleva hieno silta on vielä remontissa. Kuulemma remontti on valmis tammikuun loppuun mennessä. Helmikuussa olisi tarkoitus mennä Langkawille uudestaan.

Paluu Kuala Lumpuriin kesti hieman kauemmin kuin oli tarkoitus. Ensin menimme lauttalla takaisin Alor Stariin, jonka jälkeen hyppäsimme bussiin. Bussi lähti Alor Starista, Shabab Perdanan bussiasemalta ja pysähtyi kaksi kertaa matkan aikana. Paluu matka kesti noin 8h ja maksoi 42 MYR, noin 10€. Bussi oli kaksi tuntia myöhässä liikenneruuhkan vuoksi. Bussissa oli kyllä mukava istua. Ainoa negatiivinen puoli bussilla matkustaessa oli vessan puuttuminen ja ilmastointi. Ei me Suomalaiset olla totuttu noin kylmään  :DD

Paluumatkalta

Seven Wellsin huipulta upea näkymä

Amppaliiii

Lehmä anto nualua Juhiin skootterille

Ticket to the moon. Valmistettu Utopiassa unelmoijille ympäri maailmaa. Auringonlaskua oli ihana katsella hammockista.

Löyty hyvä kivi topata!! #MURIKKA

Tämä paikka tuntui kodilta. Viihdyin niin hyvin tuolla. Tuli hyvä olo sisälle ihmiseen ^^

Miehet mehtällä

Nappasin tähden taivaalta