The Conclusion...1, 2, 3
Ensimmäinen saarihyppelymme kohde oli PARATIISI saari Kapas, joka vei voiton. Sitä tulen suosittelemaan jokaiselle, joka Aasiaan aikoo matkustaa. Sitä tulen suosittelemaan jokaiselle, joka pohtii kumpaanko matkustaisi, Malesiaan saarelle vai Thaimaaseen saarelle. Kapas on vielä onneksi tuntematon, kaunis. Hieman vielä myös koskematon. Kapaksesta voi lukea enemmän, pari postausta taaksepäin.
Toinen kohteemme oli Perhentian saari Kecil. Erityisesti Long Beachin ranta. Tämä ranta oli aivan toisenlainen, kuin mikään Kapaksen rannoista. Nyt löytyi meininkiä. Party beach. Meiningistä huolimatta Long Beach osoitti paratiisimaisuutensa kristallinkirkkaalla vedellä. Kukaan meistä Nurmoolaisista, ei ollut nähnyt niin kirkkaanturkoosia vettä, kuin mitä Perhentian saarten vesi oli.
Kolmas saari oli Tioman. Verovapaa ja kauneimmaksi Malesian saareksi arvosteltu saari oli nimenomaan pilattu näillä kahdella mainoslauseella. Vaikka osa saaren rannoista olivat hiljaisia, turisti meininki näkyi jokaisessa paikassa. Kaikki saarelle rakennetut ja vielä vaiheessa olevat rakennukset, niin palvelut kuin opastukset olivat tehty vartavasten turististeille. Me majoituimme muutaman yön saaren etelässä Payan rannalla ja muutaman yön saaren pohjoisosassa Air Batang rannalla. Air Batang rannan teki hiljaisemmaksi, muiden rantojen suurempi suosio ja sesongin alkuaika. Sukeltaminen Tiomanilla oli kympi arvoista. Sitä suosittelen.
Tiomanin saari osoittautui hyvin hauskaksi apinoiden osalta.
Tarina 1.
Payan rannalla, lähellä vaellusreittiä asusteli paljon apinoita. Jäimme Juulian, Jutan ja Antin kanssa pällistelemään apinoiden touhuja. Minä sitten rohkeana otin askeleen lähemmäksi. Samassa yksi puskassa oleva apina alkoi yskiä sellaista käheänlimaista yskää "röyhröyh". Hymyilimme kaikki tilanteelle (niin, että meidän hampaat näkyivät) ja totesimme yhteiseen ääneen "yskikö se"? Välittömösti kysymyksen jälkeen lähes 20 apinaa alkoivat tekemään samaa yskä-ääntä ja lähtivät tulemaan vauhdilla meitä kohti. Samassa ampaisimme juoksuun huutaen ja kiljuen. Tilanne oli niin koominen, ettei sitä pysty tarkemmi kuvailla. Neljä nurmoolaasta juoksemassa pakoon "yskiviä" apinoita :D
Tarina 2.
Air Batangin rannalla majoituimme pienessä mökissä, joka oli metsän reunalla, selkeästi apinoiden valtakunnan alueella. Minä olin juuri tullut suihkusta ja pukenut vaatteet päälle. Ulko-ovemme oli auki, sepposen selällään. En ehtinyt edes ulos vilkaista, kun kuului paniikinomaista huutoa. Samassa Jutta ja Antti ampaisevat sisään karjuen minua työntämään ovea kiinni. Paniikinomaisesti pamautan oven kiinni. Samalla tavalla kun paiskasin pikkutyttönä huoneeni oven, jos suutuin vanhemmilleni jostain. Se oli hauskaa. Tällä kertaa sain paiskata oven kiinni juuri ennen apinan sisääntuloa. Se oli sekunneista kiinni. En meinannut uskoa, kun Jutta ja Antti sanoivat apinan nököttävän kuistillamme. Tuijottelimme apinaa ikkunasta. Pelkäsin kovasti, että apina veisi pyykkini, jotka olivat kuivamassa kuistin kaiteella. Pienesti apina läpytteli paitaani, johon minä vastasin hakkaamalla ikkunaa. Hieman se hämmästeli ääntä ja lähti pois.
Seuraava operaatio olikin poistuminen mökistä. Menimme koko porukka kuistille. Kaksi apinaa päivystivät meitä. Antti seisoi selfietikku kädessään oven lähellä. Juulia piti valmiina avainta ovessa, jos täytyi juosta sisälle. Minä ja Jutta tarkkailimme apinoiden liikkeitä. Olisimme vain tahtoneet lähteä syömään. Pari kertaa juoksimme vauhdilla mökkiin, kun apinat lähestyivät uhkaavasti. Antti isona orankina otti pienen kookoksen ja heitti sen apinoita kohti. Nyt reitti oli selvä, sillä apinat luikkivat pakoon. Pääsimme turvallisesti ulos.
Vielä viikko Malesiassa Kuala Lumpurissa ja sitten saamme sanoa näkemiin tälle paikalle. Kuala Lumpur tuntuu jo kodilta. Tänne tulen vielä uudestaan. Matkamme jatkuu kohti Filippiinejä 26.4.
ByeBye
❤:llä Sonya
 |
| imagiGnation in Pulau Tioman |
Ensimmäinen saarihyppelymme kohde oli PARATIISI saari Kapas, joka vei voiton. Sitä tulen suosittelemaan jokaiselle, joka Aasiaan aikoo matkustaa. Sitä tulen suosittelemaan jokaiselle, joka pohtii kumpaanko matkustaisi, Malesiaan saarelle vai Thaimaaseen saarelle. Kapas on vielä onneksi tuntematon, kaunis. Hieman vielä myös koskematon. Kapaksesta voi lukea enemmän, pari postausta taaksepäin.
 |
| Pulau Kapas |
Toinen kohteemme oli Perhentian saari Kecil. Erityisesti Long Beachin ranta. Tämä ranta oli aivan toisenlainen, kuin mikään Kapaksen rannoista. Nyt löytyi meininkiä. Party beach. Meiningistä huolimatta Long Beach osoitti paratiisimaisuutensa kristallinkirkkaalla vedellä. Kukaan meistä Nurmoolaisista, ei ollut nähnyt niin kirkkaanturkoosia vettä, kuin mitä Perhentian saarten vesi oli.
 |
| Pulau Perhentian, Kecil |
Kolmas saari oli Tioman. Verovapaa ja kauneimmaksi Malesian saareksi arvosteltu saari oli nimenomaan pilattu näillä kahdella mainoslauseella. Vaikka osa saaren rannoista olivat hiljaisia, turisti meininki näkyi jokaisessa paikassa. Kaikki saarelle rakennetut ja vielä vaiheessa olevat rakennukset, niin palvelut kuin opastukset olivat tehty vartavasten turististeille. Me majoituimme muutaman yön saaren etelässä Payan rannalla ja muutaman yön saaren pohjoisosassa Air Batang rannalla. Air Batang rannan teki hiljaisemmaksi, muiden rantojen suurempi suosio ja sesongin alkuaika. Sukeltaminen Tiomanilla oli kympi arvoista. Sitä suosittelen.
 |
| Pulau Tioman |
Tiomanin saari osoittautui hyvin hauskaksi apinoiden osalta.
Tarina 1.
Payan rannalla, lähellä vaellusreittiä asusteli paljon apinoita. Jäimme Juulian, Jutan ja Antin kanssa pällistelemään apinoiden touhuja. Minä sitten rohkeana otin askeleen lähemmäksi. Samassa yksi puskassa oleva apina alkoi yskiä sellaista käheänlimaista yskää "röyhröyh". Hymyilimme kaikki tilanteelle (niin, että meidän hampaat näkyivät) ja totesimme yhteiseen ääneen "yskikö se"? Välittömösti kysymyksen jälkeen lähes 20 apinaa alkoivat tekemään samaa yskä-ääntä ja lähtivät tulemaan vauhdilla meitä kohti. Samassa ampaisimme juoksuun huutaen ja kiljuen. Tilanne oli niin koominen, ettei sitä pysty tarkemmi kuvailla. Neljä nurmoolaasta juoksemassa pakoon "yskiviä" apinoita :D
Tarina 2.
Air Batangin rannalla majoituimme pienessä mökissä, joka oli metsän reunalla, selkeästi apinoiden valtakunnan alueella. Minä olin juuri tullut suihkusta ja pukenut vaatteet päälle. Ulko-ovemme oli auki, sepposen selällään. En ehtinyt edes ulos vilkaista, kun kuului paniikinomaista huutoa. Samassa Jutta ja Antti ampaisevat sisään karjuen minua työntämään ovea kiinni. Paniikinomaisesti pamautan oven kiinni. Samalla tavalla kun paiskasin pikkutyttönä huoneeni oven, jos suutuin vanhemmilleni jostain. Se oli hauskaa. Tällä kertaa sain paiskata oven kiinni juuri ennen apinan sisääntuloa. Se oli sekunneista kiinni. En meinannut uskoa, kun Jutta ja Antti sanoivat apinan nököttävän kuistillamme. Tuijottelimme apinaa ikkunasta. Pelkäsin kovasti, että apina veisi pyykkini, jotka olivat kuivamassa kuistin kaiteella. Pienesti apina läpytteli paitaani, johon minä vastasin hakkaamalla ikkunaa. Hieman se hämmästeli ääntä ja lähti pois.
Seuraava operaatio olikin poistuminen mökistä. Menimme koko porukka kuistille. Kaksi apinaa päivystivät meitä. Antti seisoi selfietikku kädessään oven lähellä. Juulia piti valmiina avainta ovessa, jos täytyi juosta sisälle. Minä ja Jutta tarkkailimme apinoiden liikkeitä. Olisimme vain tahtoneet lähteä syömään. Pari kertaa juoksimme vauhdilla mökkiin, kun apinat lähestyivät uhkaavasti. Antti isona orankina otti pienen kookoksen ja heitti sen apinoita kohti. Nyt reitti oli selvä, sillä apinat luikkivat pakoon. Pääsimme turvallisesti ulos.
Vielä viikko Malesiassa Kuala Lumpurissa ja sitten saamme sanoa näkemiin tälle paikalle. Kuala Lumpur tuntuu jo kodilta. Tänne tulen vielä uudestaan. Matkamme jatkuu kohti Filippiinejä 26.4.
ByeBye
❤:llä Sonya
 |
| Laskuveden aikaan oli mahdollista oleilla isojen kivien seurassa |
 |
| No filter |
 |
| Kookospuoti avataan pian... |
 |
| Villiananaksia puussa. Nämä ovat myrkyllisiä! |
 |
| Mettälle mettälle |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti blogiin